| Home |
Loki |
Vene ja varusteet |
Linkit |
Projekti |
Purkkari projekti
Malli "Hartley 39"
Kesän 2006 aikana tuo veneprojekti pääsi alkuun ja tässä tulokset:
39 jalkainen purjevene Hartleyn piirustuksista ristiinlaminoimalla vanerisuikaleesta.
Mitat: pituus 11,96 m leveys 3,43 m syväys 1,85 m paino noin 9,5 tonnia
Rungon vahvuus 20 mm, laipiot 24 mm, masto kannelta 15,00 m
Panthera pääsi vesille 29.7.2011
Vene pääsi veteen ja kelluu todella nätisti.
Pari päivää asennuksia vielä laiturissa ja lopulta päästiin siirtämään koneella vene omaan laituriin.
Ensi purjehdus 9.8.2011 pelkällä liian pienellä genualla ja silti 6,2 solmua rikki.
Vene kulkee kuin unelma, rauhallisesti, mutta tottelee kipparia todella herkästi.
Lisää tulossa myöhemmin kun ehditään...
Malli "Hartley 39"
| 2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
Tilastot |
Kesän 2006 aikana tuo veneprojekti pääsi alkuun ja tässä tulokset:
39 jalkainen purjevene Hartleyn piirustuksista ristiinlaminoimalla vanerisuikaleesta.
Mitat: pituus 11,96 m leveys 3,43 m syväys 1,85 m paino noin 9,5 tonnia
Rungon vahvuus 20 mm, laipiot 24 mm, masto kannelta 15,00 m
Panthera pääsi vesille 29.7.2011
Vene pääsi veteen ja kelluu todella nätisti.
Pari päivää asennuksia vielä laiturissa ja lopulta päästiin siirtämään koneella vene omaan laituriin.
Ensi purjehdus 9.8.2011 pelkällä liian pienellä genualla ja silti 6,2 solmua rikki.
Vene kulkee kuin unelma, rauhallisesti, mutta tottelee kipparia todella herkästi.
Lisää tulossa myöhemmin kun ehditään...
 Masto ja puomit saapuivat
ja on se komia tolppa, joka nyt jo kyllästetty
ja odottaa lakkauskelejä sekä helojen
tekoa.
 |
Viimeinkin teltta lähti ja vene nostettiin kölinsä päälle...  Viimeinkin pääsi itsekin ihailemaan viiden vuoden työn tulosta, kun saatiin teltta pois päältä ja vene kölinsä päälle. Tähän saakka kun sitä oli katsellut pimeässä teltassa metrin päästä, niin kokonaisuus oli vain arvailujen varassa. Sieltähän tuli esiin sulavalinjainen vene... Ja kaiken kukkuraksi se seisoi kuin tatti pelkän kölinsä varassa, ilman yhtäkään tukea. Vielä vaatii tuon loppurutistuksen jotta saadaan vesille, mutta kyllä se muutaman viikon kuluttua ui... Loppurutistus kesää kohti...  Sulaa lyijyä kattilasta muotin pohjalle... Paljon on vielä tekemistä ennen vesille pääsyä. Köli on viimeinkin valettu ja viimeistelyä vaille. Rungon maalaus ja peräsimen teko on kovimmat hommat jäljellä sekä tietysti moottorista koesavujen saanti... Vastauksia uteliaille ja vähän muillekin... Venetyypin valinta oli muutaman vuoden työn tulos, paljon epäröintiä ja tutkiskelua. Kaipasin nopeaa venettä ja olinkin jo kallistumassa katamaraaniin tai jopa trimaraaniin. Pääsin pienelle koepurjehdukselle Lagoonin katilla ja kulku sillä oli kuin olisi junalla mennyt. Ei kallistellut ja noin 6 metrin tuulella tasaista menoa. Puuttui se jokin purjehduksen tuntu johon oli oppinut vanhalla kunnon raaserilla. Lisäksi löysin riittävän monta kuvaa missä katti oli mennyt nurin (tosin monta kuvaa kisoista). Harkinta palasi jälleen yksirunkoisiin, koska koin sen turvallisemmaksi vaihtoehdoksi, painolastikölin vuoksi kun vene pyrkii aina nousemaan pystyyn... En halunnut mitään nykyaikaista leveäperäistä surffivenettä, vaan klassisen mallisen purjeveneen. Aikani meni selatessa nettiä ja etsiessä veneitä, sekä kunnostettavia runkoja että piirustuksia. Melkein jo ostin Vaasasta betoniveneen, joka oli tarkoitus laittaa kuntoon. Se oli melkoisen lähellä noita muotoja ja koepurjehduksella osoittautui kohtuullisen nopeaksi ja hyvin purjehtivaksi veneeksi. Runko oli vain halki kölin takaa ja alkoi vuotaa noston jälkeen kuin seula, eli vedetty kiville ihan kunnolla. Aloin piirtää itse noin 12 metristä venettä ja melkein loppuun sainkin piirrettyä, mutta silloin löysin nuo Hartleyn mallit ja ihastuin noihin rungon muotoihin. Piirustukset saatuani huomasin, että omat itse piirretyt kuvat olivat lähes samanlaiset sekä sivu profiililtaan että kaariltaan. Itsepiirretyissä oli leveyttä 15 cm enemmän, muutoin samat muodot. Vanha Unique oli tehty ristiinlaminoimalla mahonkiviilusta ja runko oli todella luja ja jäykkä. Lisäksi menelmä sopi oikein hyvin itserakentajalle. Ja puu on materiaalina se mikä taipuu minun käsissäni... Päätin varmuuden vuoksi ottaa Hartleyn piirustukset pohjaksi ja tehdä rungon niiden mukaan. Kansi ja sisusta onkin sitten täysin omaa suunnittelua. Kaikki on päässä ja näkymä valmiista veneestä on olemasa vain tässä tyhmässä päässä, koitahan siitä sitten tehdä valmista... kohtuu hyvin siinä on onnistuttu. lakkapintojen sävykin oli päässä ja siinähän se urakka olikin että se löytyi... monta kokeilua petsien ja lakkojen kanssa tehtiin ja lopulta väri on sekoitettu itse eri mahonkipetsien sävyistä ja kerroksilla saatu värin syvyys esille. Alumiini- vai puumasto Kauan tuotakin arvottiin... Alkujaan halusin puumaston ja sellaisesta jo tarjouksetkin pyysin, mutta sitten erehdyin laskemaan maston painon ja se kun meni lähemmäksi 400 kg, niin ei käy... Siirryttiin alumiiniin kevyemmän rakenteen vuoksi, painoa kun oli vain 150kg. Nykyisten alumiinimastojen profiilit on kasvaneet ja ainevahvuus ohentunut ja hieman alkoi mietityttämään metallin väsyminen ja profiilin kestäminen sekä tietysti mukana myös tuo ulkonäkö... Eikö puumastosta saa riittävän kevyttä ja silti lujaa??? Tuota tuli mietittyä jonkin aikaa ja viikko laskettua materiaalin vahvuuksia ja painoja sekä profiilin mittoja, jäykkyyksiä yms. Mielestäni hyvin tehty puumasto, liimapuusta, nykyisillä avaruusajan liimoilla ja puun ylivoimaisilla ominaisuuksilla on lujempi ja kestävämpi kuin alumiinimasto. Aikani laskettua ja muutamia unettomia öitä vietettyäni asian vuoksi sain laskut valmiiksi ja mielestäni jäykkyys oli riittävä ja painokin saatiin tippumaan 220kg. Eli tarjouksia uusilla piirustuksilla... ja Sorvipojat vei voiton. Masto saapui luvatusti ja nyt kun se on purettu paketista ja kyllästetty sekä vanha alumiinimasto vieressä, niin kyllä tuo puumasto on se oikea. Sekä ulkonäön että jäykkyyden puolesta! |
|||||
Yhteistyössä:
Kevra (kuidut) Color-Trading (Hemppelin maalit ja epoxi tasoitteet) Suvasmari (tekstiilit) Meripurje (purjeet) |
ELÄMÄÄ KAAOKSEN
KESKELLÄ.... Joka paikka on täynnä tavaraa ja PÖLYÄ. Kaikki on aina hukassa ja kun jotain pitäisi alkaa tehdä, ensimmäinen tunti raivataan tilaa ja etsitään tavaroita ja työkaluja. Mikään tavara kun ei ehdi löytämään omaa paikkaansa kun ne täytyy siirtää jo toiseen paikkaan tieltä pois. Kaikki vapaa-aika menee veneellä... onneksi kuitenkin tuo projektin loppukin alkaa häämöttämään, vaikka ennen sitä onkin julmetusti vielä tehtävää ja joutuu ihan tosissaan pusertamaan kaiken mitä itsestä irtoaa että saadaan tuo vesille meno kuntoon suunnitellusti. Mutta kunhan nuo kelit vielä hieman paranee ja yötkin lämpenee niin pääsee myös tuo ulkokuoren rakentaminen kunnolla vauhtiin... Ja kaaos sen kuin jatkuu...  Mutta jotain valmistakin sen kaaoksen keskellä syntyy. Tosin valmiita pintoja täytyy koittaa peittää ja suojata ja näin laskutila vähenee koko ajan ja muualla kaaos vain pahenee. Imuri huutaa monta kertaa päivän mittaan ja paikalliset pitzeriat ja niiden "kotiin" kuljetukset on kyllä tullut testattua... taitaa tuo kotiruoka jäädä ensi kesäksi. --------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kymmenen vuotta tuosta veneen rakentamisesta on puhuttu ja sitä suunniteltu. Kaveri jo taannoin lupasi syödä kaikki sahanpurut jotka rakentamisesta syntyvät jos kevääksi saan jotain kelluvaa aikaiseksi, mutta sinä talvena ei edes tuota jollaa tullut tehtyä. Nyt muutamia vuosia korjailtua omaa ja kavereiden puuveneitä on aika aloittaa tuo "ikuisuus" projekti. Ja sitä varten tuli jopa muutettua Helsingistä pois, että löytyi tuo paikka rakentamiselle. (hallien vuokra hintoja kun ei kenenkään pers kestä) Tavoitteet ovat olleet kovat, vene vesille 3-4 vuoden kuluessa ja jossain vaiheessa Pertti Dunckerin innoittamana kietämään maailmaa... Hivenen tuosta alkuperäisestä aikataulusta on jouduttu tinkimään... |
